Tagged: Mökinhankinta

Hyvinvointimökki


image

Me hankimme mökin tammikuussa kuusi vuotta sitten. Halusimme sen olevan tarpeeksi lähellä ja riittävän kaukana. Lähellä, jotta sinne viitsii viikonlopuiksi hurauttaa ja kaukana, jotta siirtymäriitti toteutuu. Olen seuraillut tuttavien mökkikuumottelua ja joillekin sitä oikeaa ei vain tunnu tulevan vastaan. Mitenköhän se meillä oikein menikään? Muistan, että itselläni ainakin mökkikuume oli aikamoinen. Toivelistalla oli pala maata, jota kuopia, soutuvene ja puusauna. Ei mitenkään ylimitoitettuja nämä vaatimukset.

En muista, että olisimme miehen kanssa mitenkään innosta kiljuneet, kun nykyinen osui haaviin nettihaussa. Se oli yksi muiden joukossa, joihin sovimme näytön. Eikä niitä näyttöjä lopulta montaa ollut. Olisiko ollut viisi kaikkiaan.

No, ne neljä muuta ei eivät sykähdyttäneet. Parissa kohteessa oli käytetty taitavaa valokuvaajaa, joka sai paikan näyttämään paljon paremmalta kuin luonnossa. Asia, mikä ei ole ostajan kannalta kovin miellyttävää, varsinkin kun ajomatkat usein ovat melko pitkät.

Tämä yksi, tämä meidän mökki, sitten oli mielestämme suht sopiva, muttemme vieläkään olleet onnesta halkeamassa.
Se on aika uusi, perinteinen hirsimökki, siinä on sisävessa ja pieni astianpesukonekin. Tontin ja mökin koko, sijainti ja hintataso sopivat meille. Asia, jota emme päässeet tarkistamaan ostoa miettiessämme oli ranta, sillä silloin oli tammikuu ja järvi paksussa jäässä. Ja tässä vinkki ostoaikeissa oleville: välittäjäslangissa lapsiystävällinen ranta tarkoittaa tooodella matalaa rantaa. Meillä vesi on alle polven korkeudella vielä 75 m päässä rannasta! (Siksi se hintataso siis oli meille sopiva!)

Se olikin sitten ainoa pettymys mökin suhteen. Muuten se on näyttänyt meille vain hyviä ja erittäin hyviä puoliaan. Järven pohja on silkinpehmeää hiekkaa ja vesi läpinäkyvää, joten kyllä siinä voi kahlata hiukan pitempäänkin. Monesti miehen kanssa istuskellaan verannalla ja ihmetellään, mitä meillä olikaan ennen mökkiä? Se on työleiri, totta. Mutta mikä sen mukavampaa kuin kääntää, vääntää, istuttaa, kastella, rakentaa, purkaa, siirtää, korjata, maalata, rapsuttaa ja niittää, kun viikot istuu paperihajuisessa toimistossa? Ei mikään! Mieli lepää ja ajatus kirkastuu. Ja öisin nukuttaa. Hyvinvointikeskus siis tämä mökki.

image imageimage

Mökkielämä on vienyt meidät, minut ja miehen, (ei kylläkään meidän nuoria, niitähän ei sinne saa!) niin kokonaan, että olemme mökillä lähes joka viikonloppu ympäri vuoden. Meille se siis sopii. Pidämme kovasti myös tästä uudenkarheasta Ilolastamme, onhan se juuri meidän maun mukaan rakennettu. Siksi luulisi, että tulisi vietettyä viikonloppuja myös täällä. Itsekin ihmettelen, kuinka suostumme joka viikonloppu köröttelemään mökille.

Mutta tähän mökkihulluuteen ei ole muuta rohtoa kuin se mökki. Tarinat siitä, että sen tuntee sydämessä, kun se oikea (mökki) osuu kohdalle, eivät siis aina pidä paikkaansa. Meidän suhteemme oli aika neutraali alussa, mutta se on pikkuhiljaa kasvanut intohimoiseksi kiintymykseksi. Kahta en vaihda!